Maanantain treenit olivat ekat kisojen jälkeen vatsataudin vietyä miestä oikeastaan koko viime viikon. Alkulämmittely treeneihin tuli suoritettua jo työmatkalla, siinä pienellä kiireellä kotiin luistellessa. Salin pukuhuoneessa sai sitten nauraa omaa kuntoaan. Harvemmalla kaverilla kun on ongelmia irrottaa paitaa päältä ennen treenejä.

Alkujumpaksi mentiin kuntopiiriä ja keskityttiin keskivartaloon. Tekniikkana katsoimme tai-otoshia ja o-uchi-garia samoihin lähtöaskeleihin.

Kuva: © Mikko Nieminen 2009Tai-otoshin askelkuviot.
Ajatuksena molemmissa heitoissa oli pitää ylävartalo mahdollisimman pitkään paikallaan, jotta vastustaja saisi signaalin heitosta vasta liian myöhään. Poikkeuksellista aikaisemmin tekemääni tai-otoshiin oli myös ristiaskeleen poistaminen ja heiton tekeminen paljon suoraviivaisemmin. Tämä versio tuntuikin tosi hyvältä ja jopa "liian helpolta" tehdä.

Molempia heittoja ja niiden vaatimia askelkuvioita tehtiin uchi-komina 4x10 sarjat, jonka jälkeen uchi-komi + heitto -sarjoja 2x6 kpl. Randoreita otin pystyssä 3x5min ja lopuksi vielä yhden samanmittaisen matossa. Treeneissä harjoitellun tai-otoshin onnistuin pyöräyttämään myös randorin aikana, tästä henkiset pisteet minulle!

Keskiviikon lajitreeneihin en ehtinyt, kun oli vieraita kylässä. Tällä viikolla olen sitten korvikkeeksi luistellut töihin sekä maanantaina että keskiviikkona. Matkan pituus on 4,4 kilometriä suuntaansa ja luisteluun kuluu aikaa (hieman tuulesta riippuen) noin 15-20 minuuttia. Tältä kesältä luistelukilometrejä on siis kertynyt noin parikymmentä, jos sunnuntain kokeilukilometrit lasketaan mukaan. Jaloissa ja selässä tuntuu - ei pahalta, muttei kovin hyvältäkään.

Kuva: Inline warehouseRullaavat luistimet
Turku tänään, 17 astetta herra Celsiuksen asteikolla. Kauniin kevätpäivän kunniaksi tuli korkattua peräti kaksi kesä-aktiviteettia: rullaluistelu ja grillaus. Hyvä näin, sillä nyt marinoidut porsaan ulkofileet tulivat sulateltua luistelemalla. Koska possujen ei ole hyvä olla yksin, niiden kyytipojiksi pöydästä löytyi maissia, hyvää salaattia ja pottuja. Pisteenä i:n päälle, ikään kuin jälkiruoaksi tuli hörpittyä pari lasillista Gancia Asti -kuplajuomaa ja juustotarjotin.

Rehellisesti ajateltuna kaiken syöpöttelyn kompensoimiseksi olisi ehkä pitänyt luistella hieman pidemmälle ja hieman reippaammin. Vaan kävinpä edes testaamassa. Viime kesän jäljiltä luistimien pyörät olivat pikatarkistuksen perusteella ihan ok, jossakin välissä täytyy vielä vaihtaa renkaiden paikkoja sopivasti kulumien tasoittamiseksi.

Huomenna on edessä laskeutuminen arkeen ja sopivasti treenipäivä. Ajatuksissa olisi kelin salliessa luistella töihin ja käydä ensimmäistä kertaa kisojen jälkeen salilla. Niskat ovat vielä jäykkinä viikon takaisesta rysäyksestä, mutta kevyellä jumppauksella luulisi aukeavan.

Kuva: © Suvi Nieminen 2009Eka matsi kahdeksaan vuoteen.
Viime lauantain kisaraportti Hämeenlinnasta tulee näin jälkikäteen kirjoiteltuna. Viikko on mennyt parannellessa sekä kipeytyneitä paikkoja että tiistaina iskenyttä vatsatautia.

Ensimmäiset kisat kahdeksaan vuoteen. Huhhuh.

Sarjassa M-73 oli yhteensä seitsemän osallistujaa jaettuna kahteen lohkoon (kaavio ja tulokset). Itse ottelin lohkossa A, jossa oli neljä ottelijaa. Tämä tarkoitti vähintään kolmea ottelua, mikä oli mielestäni hyvä juttu "ensimmäisiin" kisoihin.

Kisoihin lähtö meinasi viivästyä, sillä autosta oli eturengas päässyt tyhjenemään edellisenä yönä. Pikaratkaisuna tein varmaankin elämäni nopeimman renkaanvaihdon, kaikki 4 kesäkumia alle käsipelillä hieman reilussa 30 minuutissa.

Perillä Hämeenlinnassa toiminta alkoi punnituksella, jossa vaaka pyöritteli ruutuun lukemat 72,2 kg. Lämmittelystä huolimatta kahdessa ensimmäisessä ottelussa tuli selkään, oikein sillä tavalla huolella. Ensimmäisen ottelun hävisin kahdella waza-arilla, joista kuvassa se jälkimmäinen:

Kuva: © Suvi Nieminen 2009Niskat venyy...

No niin, nyt se sitten on tehty. Ilmoitin itseni Hämeenlinna Shiai:n kilpailijaksi ja maksoin osallistumismaksun, eli perua ei enää voi.
Nyt jännittää ihan sikana, toivottavasti keskiviikon (ja torstain) treenit vievät pahimmat vapinat pois.

Kuva: © TuntematonJoka ei pelaa, se pelkää.
Ja että miksi jännittää? Judopassin tuorein kilpailumerkintä on päivätty 9.12.2000. Nuo kilpailut olivat Etelä-Pohjanmaan avoimet piirinmestaruuskisat, joissa sijoitus oli sentään komeasti ykkönen kolmen kilpailijan sarjassa. Nyt ei voi muuta kuin jossitella ajatuksella, että olisi kisannut aktiivisesti nuo reilut kahdeksan vuotta...

Suomen kiertueen toinen osa alkoi Jämsän Yoshin toisilla treeneillä keskiviikkona 1.4. Treeneissä oli aiheena kilpailut. Tekniikkaa käytiin melko laajasti otteen hakemisesta ja irrotuksesta ottelualueella liikkumiseen. Ennen otteluharjoituksia lämmiteltiin mattorandorilla. Itse pääsin ottelemaan vanhan treenikaverini kanssa, joka oli siirtynyt minua yhtä sarjaa alemmasta painoluokasta kahta painoluokkaa ylempään sarjaan. Oli mielenkiintoista havaita kuinka tietyt kikat ja muistikuva vastustajan ottelutyylistä säilyvät, vaikka edellisestä matsistamme on kulunut jo seitsemän vuotta.